Toisen, ja tällä erää viimeisen, koulutuspäivän lopussa koulutettavan aivot tuntuisivat tarvitsevan jonkinlaisen ulkoisen kovalevyn kaiken uuden tiedon tallennukseen. Tai hetkinen, jos olen mitään Virtuaaliopetuksen päivillä oppinut, niin minun pitäisi hommata lisää pilveä!
Pilvipalvelujen, ja nimenomaan ilmaisten sellaisten, ennustetaan yleistyvän opetuskäytössä jo seuraavan vuoden aikana. Tabletlaitteita hyödyntävien koulujen, kuten Lieksan lukion, arjessa erilaiset kaupalliset pilvipalvelut ovat jo entuudestaan tuttu käsite, mutta tulevaisuudessa näitä pilvipalveluja pyritään kehittämään vielä edelleen. Pilvitallennuspalvelu tuo mukanaan myös avoimen datan käsitteen, joka mahdollistaisi kaikille avoimet, dynaamiset ja valtavat materiaaliresurssit opetuskäyttöön. Tästä esimerkkinä meille puhuttiin tulevaisuuden visiosta, jossa vaikkapa Cernin LHC-kiihdyttimen dataa saisi opetuskäyttöön reaaliajassa! Kansallisempaa tasoa tarkasteltaessa Suomeen on perustettu jopa koulutuspilvityöryhmä, joka selvittää onko tilausta kansalliselle koulutuspilvipalvelulle, joka olisi koko kentän käytettävissä.
Etenkin tämän jälkimmäisen koulutuspäivän anti vahvisti omaa käsitystäni siitä, että aion ainakin kokeilla 'flipped classroom' -pedagogiikkaa omassa opetuksessani. Käytännössä kyse on siis siitä, että opiskelija opiskelee ns. teorian kotona esimerkiksi katsomalla opettajan tekemän opetusvideon, jolloin oppitunnilta vapautuu aikaa opettajan henkilökohtaisemmalle ja eriytetymmälle ohjaukselle. Toinen mielenkiintoinen, tulevaisuudessa ainakin harkinnan tasolle pääsevä, ajatus on opiskelijoiden tableteilla tekemä (e-)oppikirja jonkun tietyn kurssin aiheista, jonka voisi ajatella toimivan ainakin oleellisen kurssisisällön kertausvaiheessa; oma tuotos, joka sisältäisi ääntä ja kuvaa tekstin lisäksi ottaisi myös erilaiset oppijat upeasti huomioon. Sekä flipped classroom että itse tehty oppikirja lisäisivät merkittävästi opiskelijan omaa vastuuta ja osallistumista opiskeluun ja oppimiseen; siirryttäisiin passiivisesta vastaanotosta aktiiviseen toteutukseen! Kun puhutaan opiskelijoiden omasta osallistumisesta, olisi tärkeää muistaa myös opiskelijoiden peliosaaminen ja sen mahdollinen hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa. Edellä mainittujen lisäksi visioitiin myös kokeetonta, mahdollisesti opiskelijan itsearvioinnista ammentavaa, arviointia, mikä vaatisi opiskelijalta tietenkin huomattavasti aktiivisemman roolin ottamista opiskelussaan.
Opettajuus, opettaminen ja oppiminen on väistämättä suuressa murroksessa. Yhtenä päällimäisistä toiveista tällaisen muutoksen aikana on varmastikin se, että opettajat oppisivat entistä paremmin toimimaan tiiminä ja jakamaan osaamistaan koko työyhteisön käyttöön. Globaalimmin tällainen avoimen jakamisen kulttuuri on nousussa mm. MOOCien yleistyessä (ks. 'Linkkejä'-välilehti).
Nyt ei siis muu auta kuin siirtyä suunnittelemaan ideoiden siirtämistä toteutusasteelle! Ensin täytynee kuitenkin käännyttää muutamat paperisia sanakokeita barrikadeilla vaativat opiskelijat digiuskovaisiksi!
Entistä virtuaalimpi Niina kuittaa ja siirtyy etsimään kotiin vievää junaa.
P.S. Voihan PISA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti